X-Men: Days
of Future Past 3D (2014)
Lajityyppi: Toiminta, seikkailu, fantasia, sci-fi, 3D
Levittäjä: SF Film Finland Oy
Ohjaaja: Bryan Singer
Pääosissa:
Jennifer Lawrence, James McAvoy, Michael Fassbender, Halle Berry, Ellen Page,
Anna Paquin, Peter Dinklage, Ian McKellen, Patrick Stewart, Nicholas Hoult,
Hugh Jackman
Ensi-ilta: 23.5.2014
Kesto: 2h 12 min
Ikäraja: 12
3D-versio.
X-Men -elokuvien sarja jatkuu sen seitsemännen osan mustanpuhuvalla näkymällä tulevaisuudesta. Maailman kaikki mutantit ovat uhattuna, ja heistä viimeiset ovat piiloutuneet Himalajan vuoriston hylättyyn luostariin. Sentinel-tuhoamisrobotit, jotka lähestyvät kovaa vauhtia, on tehty kykeneväksi murtamaan mutanttien erikoistaidot, joten tilannne näyttää toivottomalta. Chalrles Xavier (Patrick Stewart) ja hänen vastentahtoinen ystävänsä Magneto(Ian McKellen) päättävät lähettää Wolverinen tajunnan tämän nuoreen ruumiiseen vuoteen 1973 estämään ne tapahtumat, joiden seurauksena Sentinelit rakennettiin.
Wolverine ( Hugh Jackman) on heistä ainoa joka ei ikäänny eikä tuhoudu, joten hän lähtee laavalamppujen ja Roberta Flackin musiikin maailmaan etsimään käsiinsä nuoren Xavierin (James McAvoy), joka vetelehtii kartanossaan narkkarina, ja Magneton (Eric Fassbender), joka on erikoisvankilassa tapettuaan Kennedyn.
Miesten mielen tai menneisyyden muuttaminen ei ole vaaratonta, ja niiden tuhoaminen tuntuu olevan aina vain sekuntien päässä. 1970-luvun menneisyyden X-menit joutuvat etsimään piilossa pysytteleviä mutantteja avukseen jäljittäessään Mystiqueta (Jennifer Lawrence), joka on päättänyt murhata Sentinelin kehittäjän. Meno on rajua, erikoistehtosteet maailman parhaita ja Bryan Singer vie sarjakuvasankarien epäloogista maailmaa täysillä eteenpäin.
Elokuvassa ontuu se, että mutantit ovat enimmäkseen vain keskenään, jolloin heidän erikoisuutensa ei korostu tarpeeksi. Mutta ah mikä loistokohtaus tulee, kun Magnetoa lähdetään vapauttamaan vankilasta: mikä vauhti, mikä musiikki, mikä täydellinen Elohopea-mutantti antamassa parastaan!Antaisin kympin, ellei elokuva olisi lopussa niin tavattoman tosikkomainen: siksi vain tämä ysi. (Kuvat: SF Film Finland Oy)
Tappava talvi (2013)
Lajityyppi: Draama, jännitys
Levittäjä: Elokuvatuotanto Salt Oy
Ohjaaja: Marcus Hägg
Pääosissa: Barbara Terpoorten, Mikko Paara, Siegfried
Terpoorten, Esko Roine, Elina Stoor
Ensi-ilta: 23.5.2014
Kesto: 1h 33 min
Ikäraja: 16
Suomalais-sveitsiläinen yhteistuotanto Tappava talvi, joka on mystinen jännitystarina, sijoittuu parin vuosikymmennen taakse Lappiin. Hiljainen jörrikkä Tapani (Mikko
Paara) vuokraa erämökin sveitsiläiselle luontokuvaaja-pariskunnalle Adriannelle
ja Klausille, joka tuotapikaa joutuu vedetyksi mukaan paikallisiin
kiistoihin. Hotellinomistaja Veikko (Esko
Roine) haluaa ostaa Tapanilta ja tämän veljeltä Juhanilta maita, mutta siitä ei
näytä tulevan mitään, koska toinen välttelee häntä ja toinen ryyppää. Sitten
alkaa likainen peli....Kun Juhani yllättäen tapetaan, niin Tapani on
ensimmäinen epäiltyjen joukossa, ja hän pakenee sveitsiläisten luo erämökkiin.
Hän sairastuu siellä nähden outoja unia, jossa hänellä on suhde Adriannen
kanssa. Tämä puolestaan uskoo new age-hörhöilyyn ja ujuttautuu uniin sangen
mielellään. Tähän liittynee elokuvan alussa näkynyt irrallinen kohtaus, jossa
saksalainen sotilas kirjoittaa riimuja puuhun Lapin talvisessa metsässä.
Ruumiita alkaa kasautua lisää ja juoni mutkistuu mutkistumistaan. Unimaailma ja
todellisuus alkavat sulautua toisiinsa. Elokuva kuulostaa sekavalta, sillä se
on sitä. Elokuvaa katsoessaan tuntuu kuin näkisi suomalaisia ja Lappia ulkomaalaisen silmin, sillä siinä puhutaan enimmäkseen saksaa ja roolit ovat hyvin karheasti muotoiltuja kliseitä. Välillä livahtaa mieleen Mikko Niskasen Yhdeksän surmanluotia-elokuvan tyyppinen karkea traagisuus. Tappava talvi on outo, kömpelö ja samalla kuitenkin kiehtova.Sen yhtä pääosaa esittävä Siegfried Terpoorten on hyvä näyttelijä, ja Lapin metsiä katselisi mielellään vaikka kuinka. Viisi pistettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti