perjantai 29. elokuuta 2014

Magic in the Moonlight (6/10 ), Herkullinen elämä/The Hundred-Foot Journey (7/10), The Congress (6/10),Viiltävä totuus/Avant l'hiver (4/10) ja Aikuisten poika (7 1/2 /10)



Magic in the Moonlight (2014)



Lajityyppi: Komedia, draama, romantiikka
Levittäjä: Finnkinon teatterilevitys
Ohjaaja: Woody Allen
Pääosissa: Emma Stone, Colin Firth, Marcia Gay Harden, Hamish Linklater, Eileen Atkins
Ensi-ilta: 29.8.2014
Kesto: 1h 37 min
Ikäraja: S

Woody Allenin uusimman romanttisen draaman nimenä on taikaa kuunvalossa, vaikka siitä puuttuu sekä taika että kuunvalo.Molemmat asiat tosin vilahtavat valkokankaalla, mutta uskon nimen tarkoituksella johdattelevan katsojaa odottamaan jotain romanttista ja salaperäistä. Siispä pläjäytän näin heti alussa että elokuva on Allenin huonoimpia, joten kiireisen ei tarvitse lukea tätä kritiikkiä yhtään pidemmälle.
Elokuva kertoo englantilaisesta taikurista Stanleysta(Colin Firth) , joka pyydetään Etelä-Ranskaan paljastamaan huijarimeedio.




Hän takaa hoitavansa homman tuota pikaa, mutta nuori, kaunis ja hyvin vakuuttava Sophie(Emma Stone) tietää Stanleysta salaisia asioita, mikä horjuttaa taikurin lujaa uskoa siihen, ettei mitään yliluonnollista ole olemassakaan. Elokuvan aikana Stanley huijaa muita, tulee itse huijatuksi sekä rakastuu, mikä on kiusallista katsottavaa, sillä 25-vuotiaan Sophien ja 53-vuotiaan Stanleyn ihastus vaikuttaa hyvin, hyvin epäuskottavalta. 




Elokuvassa on kaikki ulkoinen kohdallaan, sillä se on kaunis katsella, karismaattinen, puvustus ja lavastus on ihastuttavaa, musiikki lumoavaa, maisemista puhumattakaan...mutta kun sisältöä ei ole, ja se mikä on, tuntuu lattean pohdiskelevalta ja kiusalliselta, niin en voi suositella. Tämä elokuva ei ole lähelläkään Allenin parasta laatua. Kuusi pistettä kymmenestä.(Kuvat: Finnkino Oy)

Herkullinen elämä/The Hundred-Foot Journey (2014)


Lajityyppi: Komedia, draama
Levittäjä: Nordisk Film
Ohjaaja: Lasse Hallström
Pääosissa: Helen Mirren, Manish Dayal, Charlotte Le Bon, Om Puri
Ensi-ilta: 29.8.2014
Kesto: 2h 02 min
Ikäraja: 7

Ruokaelokuvia katsellessa tulee nälkä. Eksooottisen ruoan tekemisen kaunis kuvaus, raaka-aineiden moninaisuus ja kokkien aah-huudahdukset heidän maistellessaan kastikkeita tuovat tuoksut katsojan nenään. Suosittelen siis syömään tuhdin aterian ennen tämän komedian kokemista! 


 Itse asiassa ruokailun katselu on Lasse Hällströmin elokuvan parhainta antia, ei mikään muu. Se "muu" kertoo intialaisesta perheestä, joka muuttaa Ranskaan ja avaa siellä ruokapaikan kylään, jossa sattuu sijaitsemaan myös gourmet-ravintola suoraan tien toisella puolella. Intialaisperheen lahjakas kokkipoika Hassan (Manish Dayal) rakastaa ruoanlaittoa intohimoisesti ja on kiinnostunut kaikesta siihen liittyvästä, mutta ympäristö ei ole valmis moiseen avarakatseisuuteen.






Asiaan kuuluu, että Hassan rakastuu ranskalaistyttöön- tietysti kokki hänkin-, mistä seuraa Isoja Ongelmia. Hassan on perinyt äidiltään maustevaraston lisäksi vaistot luoda herkkuja, mikä huomataan, ja tuotapikaa nämä kaksi huippupaikkaa ovat sotajalalla keskenään. 


 Ranskalaisravintolassa Helen Mirrenin esittämä tiukka Madame Mallory ahnehtii Michelin-tähtiä ja johtaa kokkejaan kuin armeijan upseeri, kun taas Hassan tekee ruokaa vaistolla ja kokeillen. Tässä elokuvassa niin intialaiset kuin ranskalaisetkin puhuvat englantia, ja Helen Mirren puhuu englantia ranskalaisittain korostaen, mikä kuulostaa kummalliselta. Mutta ruokamatka on leppoisa  katseluelämys, jossa se oikea rakkaustarina on hyvän ruoan ja ihmisen välillä, ei kokkien. Seitsemän pistettä. (Kuvat: Nordisk Film)



The Congress (2014)



Lajityyppi: Draama, animaatio, sci-fi
Levittäjä: Oy Future Film Ab
Ohjaaja: Ari Folman
Pääosissa: Robin Wright, Harvey Keitel, Paul Giamatti, Danny Huston, Jon Hamm
Ensi-ilta: 29.8.2014
Kesto: 2h 02 min
Ikäraja: 12

Robin Wright on amerikkalainen näyttelijätär, joka esittää itseään kokeilevassa, tulevaisuuteen sijoittuvassa elokuvassa The Congress.Siinä häntä kehotetaan skannaamaan itsensä, tai siis kaikki näyttelemiseen liittyvät eleensä firmalle, joka lupaa (oudolla Dorian Grey-kirjan käänteistekniikalla ) pitää hänet ikuisesti nuorena. 


Firma tulee tekemään runsaasti b-luokan elokuvia, joissa on pääosassa Robin Wright, mutta se käyttää vain tietokoneelle tallenettuja eleitä, eikä tarvitse itse näyttelijää enää mihinkään. Epävarma Robin suostuu rahakkaaseen diiliin saadakseen olla lastensa kanssa. Koska tekniikka kehittyy koko ajan, niin parinkymmenen vuoden päästä harmaantunut Robin Wright ajaa autolla animaatiomaailmaan, jossa jokainen ihminen saa valita itselleen minkä tahansa minuuden. Tässä vaiheessa elokuva muuttuu piirretyksi. 




 Siinä maailmassa liikkuu luontevasti John Wayne Michael Jacksonin kanssa. Surusilmäinen näyttelijätär joutuu siellä vaaroihin, ja vaikka elokuvan idea on ihan kiinnostava, eli ikuisen nuoruuden tavoittelu, turhamaisuus ja nykytekniikan voitto ihmisestä, niin piirrostarina etenee oudosta oudompaan ja menettää perusideansa. Se ei kerro enää mitään, joten täytyy todeta, että erittäin virkistävän erilaisesta alusta huolimatta elokuva lässähtää. Pisteet tulevat siitä, että tällaisia kokeiluja tehdään, ja Robin Wrightille siitä, että uskalsi heittäytyä peliin. Kuusi pistettä kymmenestä.(Kuvat: Future Film)


Viiltävä totuus/Avant l'hiver (2013)



Lajityyppi: Draama, jännitys
Levittäjä: Isla Sales Oy
Ohjaaja: Philippe Claudel
Pääosissa: Daniel Auteuil, Kristin Scott Thomas, Leïla Bekhti, Richard Berry
Ensi-ilta: 29.8.2014
Kesto: 1h 43 min
Ikäraja: 12

Tylsyys määritellään apatiaksi, kyllästymiseksi ja välinpitämättömyydeksi. Nuo sanat tulevat mieleen seuratessa "trilleriä" Viiltävä totuus, joka ei ole trilleriä nähnytkään. Se on uskomattoman laahaava tarina keski-ikäisestä pariskunnasta Paulista(Daniel Auteuil) ja Luciesta(Kristin Scott Thomas). 


 Mies käy töissä lääkärikeskuksessa ja vaimo huoltaa kotia. Ja puutarhaa. Sitten heillä käy vieraita. Sitten taas on vuoro käydä töissä ja haravoida puutarhaa. Jos tällainen on jonkun mielestä hyytävän jännittävää, niin ihmettelen.Toki he näyttelevät hyvin ja uskottavasti, mutta torkahtelujensa välissä katsoja miettii että missä se trilleri viipyy. Paul kohtaa baarissa naisen, joka sanoo olleensa joskus tämän potilas. Heidän välilleen ei synny mitään erikoista suhdetta, mutta he kohtaavat silloin tällöin ohimennen, ja naisella tuntuu olevan masennusta. Mutta työssä käydään ja puutarhaa hoidetaan. 






Elokuvan lopussa paljastuu jotain, minkä pitäisi olla jännittävää, mutta mikä ei oikeasti ole sitä, sillä jännitystä ei ole rakennettu millään lailla. Ranskalaiselokuvien kliseet eli loputtomat keskustelut ja kävelyretket syksyisessä puistossa ovat läsnä koko ajan. ZZZZZzzzzzz. Neljä pistettä kymmenestä.( Kuvat: Isla Sales)

Aikuisten poika (2014)



Lajityyppi: Komedia, draama, kotimainen
Levittäjä: SF Film Finland Oy
Ohjaaja: Juha Lehtola
Pääosissa: Esa Nikkilä, Kari Hietalahti, Susanna Haavisto, Esko Salminen, Sulevi Peltola, Maria Heiskanen, Tommi Korpela
Ensi-ilta: 29.8.2014
Kesto: 1h 34 min
Ikäraja: 12

Tämä arvostelu kertoo oikeastaan Kari Hietalahti-nimisestä näyttelijästä eikä mistään elokuvasta. Minusta hän on erinomainen näyttelijä. Saisi olla vieläkin enemmän esillä - jos saisin päättää - ja saada aina vain vaativimpia rooleja. Tuntuu että lahjoja olisi vaikka muille antaa. Hän esittää elokuvassa Aikuisten poika  Joonasta, monta konkurssia ja epäonnistunutta ihmissuhdetta kokenutta miestä, joka kohtaa 11-vuotiaan Oliverin pian sen jälkeen, kun tämän vanhemmat ovat kuolleet autokolarissa. 


 Joonas ei ole erityisemmin kiinnostunut vaativasta pikkujätkästä, joka uhkaa paljastaa tämän tilapäisasumuksen kerrostalon ullakolla.Joonas ei ole myöskään tottunut rehellisyyteen tai aitouteen, vaan heikkouden peittämiseen. Lapsi kuitenkin paljastaa hänen hyvät ja huonot puolensa ja mies sekä poika solmivat erityisen ystävyyssuhteen, joka on molemmille kuin terapiaa. Loput elokuvasta kertoo vanhempiensa kuolemasta selviävästä pikkupojasta ja tämän ympäristöstä.




Nykyään amerikkalaisista sarjoista tuttu käsikirjoittamisen kikka puhumattomuudesta on alkanut näkyä myös Suomessa. Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi kahden henkilön kohtauksessa toinen kysyy jotain, ja sitten toinen vain lähtee. Ei vastaa eikä reagoi. Tämä tyyli toistuu siten, että kysymykset jäävät vastaamatta ja teot selittämättä.Se ei tunnu haittaavan ketään elokuvan tai sarjan henkilöä. Oikeassa elämässä, jossa puhe ei ole kortilla, niin vastauksia tarvitaan ja selityksiä kaivataan.Harmikseni huomasin että tapaa käytetään runsaasti myös tässä elokuvassa, mistä syntyy sarja töksähteleviä kohtauksia sen sijaan, että se veisi tarinaa juohevasti eteenpäin. 


Mutta on jotain hyvääkin: Esko Salminen ja Sulevi Peltola ovat mainio koominen lisä muutoin raskaaseen elokuvaan. Seitsemän ja puoli pistettä kymmenestä. (Kuvat : SF Film Finland Oy)




perjantai 22. elokuuta 2014

Sin City:A Dame to Kill for (7/10) ja Diplomatia (9/10)




Frank Miller's Sin City: A Dame to Kill For (2D) (2014)

  
 Lajityyppi: Toiminta, jännitys
Levittäjä: SF Film Finland Oy
Ohjaaja: Robert Rodriguez, Frank Miller
Pääosissa: Mickey Rourke, Jessica Alba, Bruce Willis, Rosario Dawson, Joseph Gordon-Levitt, Eva Green, Josh Brolin, Jaime King, Dennis Haysbert, Jeremy Piven, Ray Liotta, Stacy Keach, Powers Boothe
Ensi-ilta: 22.8.2014
Kesto: 1h 42 min
Ikäraja: 16
Normaaliversio (2D).

Robert Rodriguez ja Frank Miller ovat iskeneet erikoiset päänsä yhteen ja ohjanneet visuaalisesti loistavan elokuvan Sin City: A Dame to Kill for. Se perustuu Millerin synkkääkin synkempään film noir-sarjakuvaan, josta ei puutu väkivaltaa eikä seksiä. Tämä jatko-osa ei tosin ole niin brutaalin raakuden tihkuttama teos kuin ensimmäinen Sin City, vaan kummarrus vanhojen mustavalkodekkareiden suuntaan. Kertojaääni  (Josh Brolin) kuvailee rikollisten ja pahamaineisten naisten täyttämää kaupunginosaa, jossa henkikulta ei ole minkään arvoinen, jossa laittomuus kukoistaa ja kaikilla on salaisia syntejä.


Kotalokas nainen (Eva Green) hehkuvan sinisine mekkoineen laittaa yksityisetsivän( Brolin) pään pyörälle, ja itsevarma nuori pokerihai (Joseph Gordon-Levitt) haluaa kokeilla taitojaan Sin Cityn kovaksikeitettyä pormestaria vastaan.On itsestäänselvää, että siitä syntyy sota. Tyylitelty elokuva on täpötäynnä Hollywoodin ykkösnimiä, ja jos vatsa kestää julmuuksia, niin sen voi katsoa. Ikävä kyllä oma vatsani on aika herkkä, joten annan vain seitsemän pistettä.


Diplomatia/Diplomatie (2014)


Lajityyppi: Draama
Levittäjä: Oy Cinema Mondo Ltd
Ohjaaja: Volker Schlöndorff
Pääosissa: André Dussollier, Niels Arestrup
Ensi-ilta: 22.8.2014
Kesto: 1h 28 min
Ikäraja: 12

Beethovenin runsaasti käytetty seitsemäs sinfonia tuntuu sopivan erinomaisesti elokuvaan kuin elokuvaan.Sen tahdissa alkaa myös Diplomatia, ranskalaisfilmi, joka kertoo yhdestä hyvin jännittävästä yöstä elokuussa 1944. Liittoutuneet ovat lähestymässä Pariisia, ja natsit ovat tajunneet loppunsa olevan lähellä. Natsikenraali von Choltistz (Niels Arestrup), jonka päämaja on hienostohotellin sviitissä, pitää kiinni ylpeyden rippeistään ja tiuskii upseereilleen käskyjä, vaikka nämä ovat paniikissa.Choltitzin viimeinen tehtävä on räjäyttää Pariisin upeimmat nähtävyydet maan tasalle.


Käsky saa hänet puremaan hampaitaan ja kärsimään astmakohtauksia, mutta vanhan ajan natsi ei hevillä myönnä, että tehtävässä olisi jotain vikaa.Hänen sviittiinsä ilmaantuu yllättäen ruotsalainen diplomaatti Raoul Nordling(Andre Dussolier), jonka älystä ja puhetaidoista on kiinni taivutella fanaattinen natsi luopumaan Pariisin tuhoamisesta.Miesten keskustelu on kuin miekkataistelua, mutta se on samalla kahden paljon kokeneen maailmanmiehen kohtaaminen keskellä maailmansodan loppua.Cyril Gelyn näytelmään perustuva tositarina on kiehtova, sillä vaikka lopputuloksen tietää, niin katsoja joutuu puremaan kynsiään joka tapauksessa.


 Näyttelijät tuntevat roolinsa läpikotaisin, sillä he ovat esittäneet samaa näytelmää teatterissa, ja sen huomaa. Dialogi on hiottua, aidon tuntuista ja näytelmällisyydestä huolimatta todella jännittävää.

Diblomatie on elokuva, joka sopii historiasta, keskusteluista ja hiljalleen kehittyvästä tunnelmasta pitäville.Huoliteltu kokonaisuus saa yhdeksän pistettä.(Kuvat:Cinema Mondo)

perjantai 15. elokuuta 2014

Netflixin ja DVD -hyllyn kesäanti!



Netflixistä löytyneitä:

The Bletchley Circle ja Jälkiä jättämättä

The Bletchley Circle (tv-sarja)

Ohjaus: Andy De Emmony, Sarah Harding ja Jamie Payne
Käsikirjoittaja: Guy Burt   
Pääosissa: Rachael Stirling, Anna Maxwell Martin, Julie Graham, Sophie Rundle.

Neljä naista toimi toisen maailmansodan aikana koodinpurkajina salaisessa yksikössä. He kuuluivat eliittiryhmään taistellen Saksaa vastaan muun muassa etsien salakielisten viestien kaavoja sekä avainsanoja. Naiset eivät saaneet kertoa saavutuksistaan tai töistään mitään sodan jälkeen, joten he asettuivat elämään turhauttavan tavallista arkea äiteinä, tyttöystävinä, sihteereinä tai baariapulaisina. Naisten piti olla vaatimattomia, mielellään tyhmempiä kuin mies ja tuntea paikkansa. Eräs heistä, Susan, huomaa radiosta uutisia kuunnellessaan tajuavansa tietyn kaavan Lontoota vaivaavan sarjamurhaajan toiminnassa. Hän lähtee  poliisin puheille, ja vaikka ensin Susaniin suhtaudutaan holhoavasti, niin pian poliisipäällikkö huomaa, ettei kyseessä olekaan kuka tahansa hupakko. 


Tuon ajan naisen oli vaikeaa saada ääntään kuuluville, joten pian Susan katsoo tehokkaammaksi ottaa yhteyttä entisiin työtovereihinsa, jotka alkavat alkuvaikeuksien jälkeen yhdessä miettiä miten käyttää kykyjään murhaajan kiinnisaamisessa.
Naiset joutuvat selvittämään rikosta -  paljastamatta läheisilleen liikaa kyvyistään -  ja he huomaavat pian olevansa itse älykkään murhaajan kohteena.
Kolmiosainen ensimmäinen tuotantokausi on tarkkaa ja ensiluokkaisen hienoa työtä. Nokkela, jännittävä ja naisen asemaa viisaasti pohdiskeleva sarja ei sovi lapsille, mutta toisaalta se ei myöskään ole vastenmielisen raaka.  Kahdeksan ja puoli pistettä.

Jälkiä jättämättä/ The Killing: Season 1 (U.S.A.) 



Pääosissa: Mireille Enos, Jamie Anne Allman & Annie Corley, Eric Ladin, Brendan Sexton III, Joel Kinnaman, Michelle Forbes, Brandon Jay McLaren, Bill Campbell, Brent Sexton, Kristin Lehman, Liam James, Seth Isaac Johnson & Tom Butler
IKäraja: 15  

Tanskalaiseen poliisisarjaan Forbrydelsen  pohjautuva Jälkiä jättämättä on amerikkalaisuudestaan huolimatta hyvin skandinaavisen näköinen ja oloinen sarja. Harvalla sen tähdellä on täydellinen hiusmalli tai hampaisto, ja Seattlessa, johon sarja sijoittuu, tuntuu aina satavan. Melankolinen sävy tekee sarjasta juuri siksi aidon oloisen, ja se etenee sitkeästi eteenpäin antaen katsojalle aina uutta epäiltävää tai vihjettä, mutta tietäen että sitä oikeaa murhaajaa on mahdoton arvata. 
Tarina alkaa siitä kun 17-vuotias Rosie Larsen katoaa ja hänen tapaustaan hoitamaan pistetään haluton etsivä Sarah Linden, joka on juuri muuttamassa Seattlesta Los Angelesiin sulhasensa ja poikansa kanssa. Päällepäin pikkujutulta vaikuttanut katoaminen monimutkistuu, kun Rosie löydetään suolta paikallisen poliitikon kampanja-autosta. Pian käy ilmi että kaikilla on ikäviä salaisuuksia: kadoneen tytön vanhemmilla, poliitikoilla, etsivillä ja epäillyilläkin.  Sarahin täytyy lykätä lentolippuaan ensin päivällä ja sitten viikolla, kunnes murhamysteeristä tulee niin vakava, ettei hän pysty lopettamaan sitä kesken. Hänen sijalleen siirretty etsivä Holden ( Joel Kinnaman) taistelee omien riippuvuuksiensa kanssa, mutta alkaa Sarahin kanssa toden teolla selvittää, kuka tai mikä taho on tapon takana.
Jos kaikin puolin laadukasta sarjaa alkaa seurata, sitä on vaikeaa lopettaa kesken. Alati muuttuva tutkinta vie mukanaan ja on niin hyvää työtä, että katsoja tuntee jännityksen ja Seattlen sateisen sään kotisohvalle asti. Kahdeksan pistettä.

DVD- hyllystä löytynyttä :

True detective


Ohjaus:Cary Fukunaga                    
Käsikirjoitus: Nic Pizzolatto
Pääosissa: Matthew McConaghey, Woody Harrelson. Michelle Monaghan, Michael Potts , Tory Kittles
Ikäraja: 16       

 Louisianan valtion poliisi alkaa tutkia vuonna 2012 kahden etsivän, Rust Cohlen ja Martin Hartin töitä. Sarja alkaa tutkijoiden suorittamista haastatteluista, joiden aikana etsivät palaavat monen vuoden taakse yhteistyönsä alkupäiviin. He kumpikin kertovat sekä elämästään että omituisesta rikoksesta, joka sai heidät tutkimaan seutua riivannutta rituaalimurhaajaa. Haastetteluissa sekä rikoksen selvittämisessä edetään jakso kerrallaan nykypäivään asti, ja käy ilmi että Martin toimii yksityisetsivänä ja Rust baarimikkona. Ammatinvaihtoon on hyvät syyt, mitkä paljastuvat sarjan edetessä. Aikoinaan osittain selvittämättömäksi jäänyt rituaalimurhan salaisuus jäi vaivaamaan molempien mieltä. Vaikka heidän välinsä ovat rikkoutuneet lähes peruuttamattomasti, niin jollakin lailla miesten täytyisi pystyä yhteistyöhön selvittääkseen murhia, jotka ovat hyytävämpi kuin mitä he olivat koskaan pystyneet kuvittelemaan.  


Sarja on loistavan tarkasti tehty. Erityisesti nostan hattua kirjoittajalle, joka on onnistunut luomaan kaksi äärimmäisen erilaista poliisia ja epätavallaisen kemian sekä tarinan heidän välilleen.Näin hyvässä sarjassa kaikki muukin on viimeisen päälle tehtyä, olipa kyse lavastuksesta tai kuinka pienestä sivuroolista tahansa. Vaikka sarjan aihe on hankala ja kammottava, niin se ei ole tärkein, vaan kahden miehen ammatillinen suhde, joka onnistuu välttämään kaikki kliseet ja tuomaan poliisitarinaan jotain aivan uutta. Sarjan ytimenä on hienosti näyttelevän Matthew McConaugheyn Rust Cohle, joka on luonteeltaan kulmikas ja sielultaan haavoittunut mies. Martin sen sijaan on hänen vastakohtanaan sosiaalinen ja huumorintajuinen veikko, jonka on vaikeaa sietää Rustin omituisuutta, mutta joka arvostaa tämän älyä. Sarja piti pihdeissään tehokkaasti ja kouraisi syvältä.Siksi yhdeksän ja puoli pistettä kymmenestä!



perjantai 8. elokuuta 2014

Lucy (81/2 /10)



Lucy (2014)


Lajityyppi: Toiminta, sci-fi
Levittäjä: Finnkinon teatterilevitys
Ohjaaja: Luc Besson
Pääosissa: Scarlett Johansson, Morgan Freeman
Ensi-ilta: 8.8.2014
Kesto: 1h 30 min
Ikäraja: 16

Lucy (Scarlett Johansson) on kaunis nuori nainen, joka opiskelee Taiwanissa  ja törmää vanhaan tuttuunsa, joka pyytää häntä viemään salkkunsa hotellin respaan. Lucy suostuu haluttomasti epätoivoiseen pyyntöön ja ottaa salkun, mutta kun hän pääsee hotelliin, niin rikollisliiga sieppaa hänet. Säikähtynyt, itkevä ja tärisevä Lucy ei ymmärrä kiinaa, joten hän voi vain arvailla, mitä miehillä on mielessä. Eräs gangstereista lyö hänet tainnoksiin, ja Lucy herää tajuten, että hänelle on tehty leikkaus: vatsaan on kätketty uudenlaista huumetta, jota pääsee naisen verenkiertoon muuttaen hänet ja maailman tiederintaman täydellisesti. 


Hänestä tulee tunteeton taistelija, joka etsii käsiinsä niin sieppaajansa kuin myös (aika tarpeettomassa roolissa esiintyvän Morgan Freemanin) professori Normanin, joka tutkii evoluutiota. Elokuva on sekä äärimmäisen väkivaltainen kostotarina että pohdinta siitä mitä tapahtuu kun ihminen alkaa toimia aina vain kasvavalla älyllä ilman rakkautta. 
Luc Besson, jonka elokuvista en voi olla pitämättä, on eurooppalaisten toimintaelokuvien aateliohjaaja, jolla on rytmitajua ja uskallusta kokeiluille sekä silmää hyville naistähdille. Johansson on oiva valinta naisellistakin naisellisemmaksi opiskelijaksi, joka muuttuu yhtäkkiä taistelijaksi, mutta ei kuitenkaan ole samalainen vauhtimimmi kuin hänen Musta Leski-hahmonsa Avenger-elokuvissa. Lucy on tämän kesän iskevintä toimintaa, kaikesta raakuudestaan huolimatta. Kahdeksan ja puoli pistettä.