Herra Peabody& Sherman(81/2/10), 300:Imperiumin nousu(6/10), American Hustle(71/2/10) ja Eedenistä pohjoiseen(7/10)

Herra Peabody & Sherman 3D (dub)

Mr. Peabody & Sherman 3D (dub) (2014)

Lajityyppi: Komedia, seikkailu, animaatio, 3D

Levittäjä: SF Film Finland Oy

Ohjaaja: Rob Minkoff

Ensi-ilta: 7.3.2014

Kesto: 1h 38 min

Ikäraja: 7

Suomeksi puhuttu 3D-versio

Viisikymmenluvulla ensimmäisen kerran animaationa esiintynyt herra Peabody on yleisnero, liikemies ja herrasmies, joka adoptoi herttaisen Sherman-pojan. Se pikkuseikka, että herra Herra Peabody on koira, ei haitanne lapsia, joille tämä sopivan vauhdikas piirrosseikkailu on tehty. Peabody on rakentanut aikakoneen, jonka kanssa isä ja poika matkaavat historian tärkeisiin hetkiin ja kokevat riemastuttavia hetkiä joko pyramidien keskellä, antiikin Kreikassa ja Italiassa. 

Hauska ja salaa viisas piirroselokuva, jossa puhutaan asiaa kasvatti - isänä olemisesta, vetoaa sekä lapsiin että aikuisiin. Sherman on seitsemänvuotias ja hihittää vessavitsille, jolle herra Peabody puolestaan pyörittelee silmiään. Tämä elokuva saa suhteellisen  varmasti lapset kiinnostumaan historiasta ja siinä on charmia, paljon hauskoja hetkiä ja kaikesta näkee, että elokuva on laadukas. Ainoastaan täyteen ahdettu loppu vähentää pisteitä. Kahdeksan ja puoli joka tapauksessa.(Kuva:SF Film Finland Oy)

Alkukuvana animaatio "Melkein kotona" (kesto n. 5 min).

300: Imperiumin nousu 3D/300: Rise of an Empire 3D (2014)

Lajityyppi: Draama, toiminta, seikkailu, 3D

Levittäjä: SF Film Finland Oy

Ohjaaja: Noam Murro

Pääosissa: Sullivan Stapleton, Eva Green, Lena Headey, Rodrigo Santoro, David Wenham, Hans Matheson, Callan Mulvey, Jack O’Connell, Andrew Pleavin, Andrew Tiernan

Ensi-ilta: 7.3.2014

Kesto: 1h 43 min

Ikäraja: 16

2D/3D

 

Jos pidät verenvuodatuksesta, tyylitellyistä elokuvista, Frank Millerin sarjakuvista ja hidastuskuvista, niin 300: Imperiumin nousu on juuri sinulle tehty. Se on ulkoasultaan ja sisällöltään kovasti - itse asiassa liiankin kovasti - edeltäjänsä, elokuvan 300 näköinen. Mutta on käsikirjoitukseltaan huomattavasti heikompi. Ensimmäisessä osassa oli selkeä tarinan kaari, jossa kerrottiin Leonidaksen elämä alusta loppuun ja annettiin sotakuvitukselle taustaa, mutta tämä toinen osa alkaa töksähtäen kohtauksesta, jossa tuodaan etualalle kreikkalainen Themistokles seisomassa laivan kannella, mutta miehen taustoja ei valoteta lainkaan. Katsoja ei ehdi tutustua häneen eikä oikeastaan muihinkaan henkilöhin, sillä sotilaat syöksyvät tositoimiin ja veri roiskuu ennen kuin katsoja ehtii ensimmäistä karkkia syödä. Elokuvan ulkoasu on Millerin sarjakuvan tapaan tumma, raskas ja karhealla tavalla kaunis. Vähäpukeiset ja treenatut miehet miettivät maansa puolustamista Persiaa vastaan otsa rypyssä ja sitten taas rynnätään taistoon. Seuraa sarja pysäyskuvia, jossa mies nostaa keihään ja viskaa sen persialaisen päähän, joka räjähtää ja verta roiskuu taas uudestaan. Usko minua, tässä tuli elokuvan koko sisältö! Elokuvan kaksi vahvaa naista, Eva Greenin esittämä sotapäällikkö ja Leonidaksen leskivaimo ( Lena Headey) tuovat valonpilkettä ja henkevyyttä tarinaan, mutta Sullivan Stapleton, joka on uusi australialainen komistus ( Mitä australialaismiehille syötetään? Miten on mahdollista että siitä maasta riittää näitä näytteleviä köriläitä?) ei ole kuitenkaan Gerard Butlerin karisman veroinen sotilas, ainakaan vielä. Kuusi pistettä kymmenestä.

American Hustle (2013)

Lajityyppi: Draama, rikoselokuva

Levittäjä: Oy Future Film Ab

Ohjaaja: David O. Russell

Pääosissa: Christian Bale, Amy Adams, Bradley Cooper, Jennifer Lawrence, Jeremy Renner

Ensi-ilta: 7.3.2014

Kesto: 2h 18 min

Ikäraja: 12

Runsaasti palkittu, rikosta ja draamaa yhdistävä American Hustle kertoo vastenmielisestä ja kuitenkin inhimillisestä liikemiehestä Irving Rosenfeld (Christian Bale), jonka moraalisäännöt ovat hyvin joustavia. Hän saa tyttöystäväkseen Amy Adamsin esittämän viettelijättären, jolla on terävä kieli, halu huijata ihmisiä ja englantilainen huijaripersoonallisuus. Irvingin vaimo ei voi sietää tyttöystävää, mutta ei halua erotakaan. Irving ja Sydney jäävät rötöksistään kiinni, mutta kunnianhimoinen FBI-agentti Richie, jota esittää permanentattu Bradley Cooper, haluaa käyttää heitä oman kunnianhimonsa tyydyttämiseen. Hän suunnittelee valtavan paljastusoperaation, johon petkutetaan mukaan New Jerseyn hyväsydäminen, mutta liukaskielinen pormestari ja mafia. 

Tästä syntyy sotku, jonka selvittämiseksi tarvitaan todella ovelaa mieltä. Tämä on jo toinen elokuva, jossa melkein pidän Christian Balen tavasta näytellä, ja ellen pidä varaani, voi olla että joku päivä kehunkin häntä. Tapa, millä hänen roolihahmonsa Irving peittelee kaljuaan, on aivan mahtava.

Elokuvassa on runsaasti komediaa ajankuvan, hiusmallien ja vaatteiden kautta, mutta parasta siinä on jouhevasti taustalla tarinaa kantava soundtrack. Näyttelijät ovat kaikki erinomaisia, mutta heitä ei voi ottaa vakavasti niiden hiusten takia, eikä se ilmeisesti ole tarkoituskaan. American Hustle on ennen kaikkea viihdepaketti, joka on päällystetty kiiltävällä paperilla. Seitsemän ja puoli pistettä.(Kuva:Future Film)

Eedenistä pohjoiseen (2014)

Lajityyppi: Dokumentti, kotimainen

Levittäjä: Isla Sales Oy

Ohjaaja: Virpi Suutari

Ensi-ilta: 7.3.2014

Kesto: 1h 13 min

Ikäraja: S

Virpi Suutari on ohjannut kotimaisen dokumentin pariskunnista, joilla on kaikilla vakava yhteinen suhde puutarhaansa. Kasvien hoidon kautta he kertovat palasia elämästään ja katsoja pääsee kurkistamaan heidän intohimoihinsa, iloihin ja suruihin, istumaan heidän kanssaan ulkona kesäillan hämyssä ja kuuntelemaan mielipiteitä puolisosta. On mielenkiintoista nähdä mitä puutarha kullekin edustaa. Onko se pakkotyöleiri, johon joku käskee, tutkimuksen kohde, paikka minne karata stressiä tai teinin kasvattamisen vaikeuksia, vai suruterapiaa?  Joku on puutarhassaan aina alasti, toinen juttelee mukavia kurpitsoilleen (Mötkylä, Armas ja Pullukka),

 joita kasvatetaan kilpailua varten. Suomalaiset ovat mielenkiintoista kansaa, minkä Suutari tässä todistaa, ja hän antaa katsojan päättää mitä mieltä on puutarhureiden elämänkatsomuksista. Dokumentti on hajanainen, ja joissain osioissa miettii, kunnioittaako ohjaaja kuvattavia ihmisiä. Se sopisi televisioon paremmin kuin valkokankaalle. Mutta ainakin Eedenistä pohjoiseen jäi mieleen sen katsomisen jälkeen. Seitsemän pistettä. (Kuva: Isla Sales)