Viides valta/ The Fifth Estate (2013)
Lajityyppi: Draama, elämäkerta
Levittäjä: Nordisk Film
Ohjaaja: Bill Condon
Pääosissa: Benedict Cumberbatch, Daniel Brühl, David
Thewlis, Stanley Tucci, Laura Linney, Carice van Houten, Anthony Mackie
Ensi-ilta: 25.10.2013
Kesto: 2h 08 min
Ikäraja: 12
Viides valta kertoo Wikileaksin paljastussivuston perustajan
Julian Assangen (Benedict Cumberbatch) tähän mennessä kiihkeimmistä vuosista maailman
median keskipisteessä. Tositarina - tai siis oikeastaan yhden ihmisen
näkökulma - kerrotaan hänen entisen kollegansa ja nykyisen vastustajansa Daniel
Domscheit-Bergin (Daniel Brühl) kautta. Elokuva alkaa siitä, kun jännittävän ja
aivan uudenlaisen sivuston perustanut Julian tapaa faninsa Danielin, ja he intoilevat siitä, miten kuka tahansa voi nimettömänä kertoa rikollisesti
toimivista yhtiöistä. Miehet uskovat parantavansa maailmaa, ja he saavat aiheuttamistaan uutisista enemmän
ihailijoita, paljastuksia ja rahaa. Mutta pian Daniel huomaa että Julianilla on
omahyväisiä ja itsekkäitä piirteitä, joiden takia Wikileaksin pitäisi pyörivä vain
hänen egonsa ympärillä.
Samaan aikaan he paljastavat netissä liikaa arkaluontoista tietoa, ja
miesten välit kiristyvät entisestään. Assange, jonka rikkoutuneesta
taustasta annetaan vain viitteitä, joutuu syytteeseen ja pakenee, mutta tämän
päivän maailmassa ei ole enää paikkoja, jonne voi kadota medialta. Ehkä se on
Ecuadorin lähetystön myöntämä turvapaikka, missä hän nykyään elää? Elokuva on
laadukkaasti ja tarkasti tehty pätkä nykyhistoriaa , mutta se unohtuu liian helposti, kuin sanomalehden otsikot. Seitsemän ja puoli pistettä.(kuva: Nordisk Film)
The Butler (2013)
Lajityyppi: Draama, elämäkerta
Levittäjä: Scanbox Finland
Ohjaaja: Lee Daniels
Pääosissa: Forest Whitaker, Oprah Winfrey, John Cusack, Liev
Schreiber, Melissa Leo, Jane Fonda, Cuba Gooding Jr., Alex Pettyfer, James Marsden,
Terrence Howard, Lenny Kravitz, David Oyelowo, Robin Williams, Alan Rickman,
Vanessa Redgrave
Ensi-ilta: 25.10.2013
Kesto: 2h 12 min
Ikäraja: 12
The Butler ( hovimestari) on elokuva Yhdysvaltojen
kansalaisoikeusliikkeestä. Se perustuu osin Valkoisessa talossa
hovimestarina työskennelleen Eugene Allenin elämään. Rotujen välisestä
vaikeasta vuorovaikutuksesta kertova opetusfilmi alkaa 1920-luvun
puuvillapelloilta, jossa ” vapaat”
orjat olivat kaikille sekopäille vapaata riistaa. Valkoihoinen sai rauhassa
ampua tummia työntekijöitään, jos nämä aukoivat päätään, kapinoivat, tai olivat
jollain tavoin ärsyttäviä. Pelloilta
sisätöihin otettu pikkupoika saa oppia miten valkoisille tarjoillaan, ja näillä
taidoilla hän sai myöhemmin töitä hotellista, josta hänet keksittiin Valkoisen
talon henkilökuntaan. Hän palveli useita presidenttejä hovimestarina ja oppi heistä sellaisia
asioita, joita kukaan muu ei tiennyt.
Hänen palvelukautensa aikana maa koki
suuria muutoksia, sillä tummaihoisten asema parani raskaiden mellakoiden ja
menetysten kautta, mikä on elokuvan varsinainen teema. Itse Allenin tarina
olisi ollut riittävän hyvä aihe kiinnostavaan elokuvaan, mutta tekijät ovat
halunneet tehdä koululuokille sopivan luennon Yhdysvaltojen historian synkästä
vaiheesta. He ovat myös saaneet mukaan sankan joukon tähtinäyttelijöitä, jotka
pääsivät tekemään osansa omahyväisesti ja saamaan varmasti ihailua Aina Tärkeän Asian
puolesta. Vaikka elokuvan aihe onkin oikeasti tärkeä ja sivistävä, niin siinä
on ärsyttävää sormella osoittelua ja opettavaisuutta aivan liikaa, eikä se
kosketa kunnolla missään vaiheessa. Erään parhaista rooleista tekee yllättävää
kyllä Oprah Winfrey, josta löytyy syvyyttä ja terävyyttä. Kuusi pistettä
kymmenestä. (kuva: Scanbox Finland)
Syvyys/Djúpið (2012)
Lajityyppi: Draama
Levittäjä: Oy Future Film Ab
Ohjaaja: Baltasar Kormákur
Pääosissa: Ólafur Darri Ólafsson
Ensi-ilta: 25.10.2013
Kesto: 1h 37 min
Ikäraja: 12
Islantilainen Baltasar Kormákurin on erinomainen ohjaaja.
Hän pitää langat tarkasti käsissään myös elokuvan Syvyys aikana. Syvyys viittaa
tietysti mereen, ja se kertoo tosielämän islantilaisesta kalastajasta, joka
selvisi ainoana miehistöstä heidän aluksensa Breikin upottua vuonna 1984 talvisella merellä.
( kuva: Future Film) Hän ui jääkylmässä
meressä kuusi tuntia, nousi maihin hengenvaarallisen rosoisella laavarannalla ja
pystyi vielä kahden tunnin ajan etsimään apua talvipakkasessa paljain jaloin. Sairaalassa
häntä ei aluksi uskottu, sillä kukaan ei selviä sellaisissa olosuhteissa, ja
vasta ajan kanssa kävi ilmi, että hän kertoi totta, eli oli selvinnyt mahdottomasta
tehtävästä. Asiaa vaikeutti vielä se, ettei hän ollut koskaan urheillut, ei
osannut kunnolla uida, poltti tupakkaa ketjussa ja ylipainoa oli reippaasti. Tiedeyhteisö
tietysti kiinnostui tällaisesta omituisuudesta, joten kalastaja joutui Lontooseen
asti erilaisiin kokeisiin. Olen oikeastaan kertonut jo koko juonen, mutta usko
pois, elokuva kannattaa katsoa tajutakseen tarinan voiman. Ja sen, miten
vaikeaa maailman on hyväksyä aitoa ihmettä. Kuka lähetti merilinnun johdattamaan kalastajan maihin? Kahdeksan ja puoli pistettä
kymmenestä.
Päivien kuohu/L’écume des jours (2013)
Lajityyppi: Draama, fantasia
Levittäjä: Oy Cinema Mondo Ltd
Ohjaaja: Michel Gondry
Pääosissa: Romain Duris, Audrey Tautou, Omar Sy, Gad Elmaleh
Ensi-ilta: 25.10.2013
Kesto: 1h 35 min
Ikäraja: 7
Boris Vianin romaani on saanut mitä ilmeisimmin arvoisensa kohtelun Michael
Gondryn ohjaamassa ranskalaiselokuvassa Päivien kuohu. Se alkaa tekopirteänä komediana
surrealistisessa maailmassa, jossa esineillä on oma elämänsä. Colin (Romain Duris) on poikamies,
jonka asunnossa juoksentelee älykäs ihmisennäköinen hiiri ja ovikello vilistää
ympäri huushollia. Mikä tahansa on mahdollista, ja mitä tahansa voi tapahtua.
Kuten se, että Colin menee kutsuille ja tapaa siellä kauniin Chloen (Audrey Tautou) , jonka
kanssa hän ajelee pilvellä ympäri Pariisia. He menevät naimisiin ja elämä on
täynnä hassuttelua, auringonpaistetta ja väriä.
Mutta häämatkalla Chloen keuhkossa
alkaa kasvaa ikävä lumpeenkukka, ja hän heikkenee pikkuhiljaa. Sairauden myötä
elokuvasta alkavat kadota värit, asunto alkaa lahota ja tarina saa uuden
suunnan. Komediasta tulee tragedia, ja vasta tässä vaiheessa elokuvaan alkaa
tulla aitouden sekä riipaisevuuden tunne. Jokainen, joka on joutunut suremaan,
tajuaa miten tarkasti ohjaaja osaa tuoda sen esiin. Jokainen yksityiskohta kertoo
epätoivosta, menetyksestä ja turhautumisesta.
Ärsyttävän teennäisesti alkanut, mutta loppua kohden loistavaksi
muuttunut komedia/tragedia saa yhdeksän pistettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti