torstai 6. helmikuuta 2014

Her (8/10), Nymphomaniac ( ??!!)



Her (2013)


Lajityyppi: Komedia, draama, romantiikka, sci-fi
Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures AB
Ohjaaja: Spike Jonze
Pääosissa: Joaquin Phoenix, Amy Adams, Rooney Mara, Olivia Wilde, Scarlett Johansson
Ensi-ilta: 7.2.2014
Kesto: 2h 05 min
Ikäraja: 12

Spike Jonze on ohjannut kiehtovan ja herkän rakkaustarinan, jonka osapuolina ovat ammatikseen kirjoittava mies ja tietokoneen käyttöjärjestelmä. Elokuva Her on kuvaus lähitulevaisuuden Los Angelesista, jossa kaikki ohjaavat tietokoneitaan puhumalla ja koneen hallintalaite kulkee kätevästi kuulokkeena korvassa. Joaquin Phoenixin esittämä Theodore Twombly on masentunut mies, joka on hilkulla erakoitua. Hän kirjoittaa turtuneena ammatikseen rakkauskirjeitä aviopareille ja koettaa toipua äskettäisestä avioerostaan. Theodore kuulee uudesta tietokoneen käyttöjärjestelmästä, jota mainostetaan uusimpana uutuutena ja sitä se totisesti onkin, sillä ladattuaan sen tietokoneelle Theodore huomaa että käyttiksellä on persoonallisuus, nimi Samantha, mielipiteitä ja ennen kaikkea mahtava ääni. Samantha (Scarlett Johansson) juttelee Theodorelle aamuisin hyväntuulisesti, järjestelee tämän päivää, tekee rakentavia ehdotuksia kirjoitustöistä ja mies on pian tietokoneensa lumoissa. Sen sijaan että ohjaaja olisi tehnyt elokuvasta  perinteisen kauhutarinan, jossa kone haluaa ottaa ihmisen valtaansa, niin se käännetäänkin monimutkaiseksi rakkaustarinaksi. Samantha haluaa kehittää itseään, se miettii olemassaoloaan ja tunteitaan ja jopa opettelee säveltämistä.  Theodore pääsee masennuksestaan ja alkaa nähdä maailmaa eri tavalla. Mutta tämä suhde ei ole sen helpompi kuin mikään muukaan suhde, joten Theodoren täytyy uskaltaa kohdata myös lihaa ja verta olevia ihmisiä. Sinällään kevyen oloinen elokuva sivuaa syvempiä kaipauksen teemoja ja myös hengellisiä kysymyksiä katsojan miettiessä millaista elämä olisi, jos meillä olisi aina valmis yhteys meitä rakastavaan läsnäoloon. Mikä etuoikeus, jos sellainen on! 
Joaquin Phoenix on uskottava roolissaan yksinäisyydestään nousevana miehenä, joka kertoo kavereilleen onnellisena: ” Minulla on uusi tyttöystävä Samantha. Hän on käyttöjärjestelmä!” Scarlett Johanssonin ääni on niin vivahteikas ja rikas, että hän saa katsojankin ihastumaan itseensä. Kahdeksan pistettä.

Nymphomaniac (Vol 1/2) (2013)


Lajityyppi: Draama
Levittäjä: Nordisk Film
Ohjaaja: Lars von Trier
Pääosissa: Charlotte Gainsbourg, Stellan Skarsgård, Shia LaBeouf, Christian Slater, Jamie Bell, Uma Thurman, Willem Dafoe
Ensi-ilta: 7.2.2014
Kesto: 1h 58 min
Ikäraja: 18

Nymphomaniac (Vol 2/2) (2013)
Lajityyppi: Draama
Levittäjä: Nordisk Film
Ohjaaja: Lars von Trier
Pääosissa: Charlotte Gainsbourg, Stellan Skarsgård, Shia LaBeouf, Christian Slater, Jamie Bell, Uma Thurman, Willem Dafoe
Ensi-ilta: 7.2.2014
Kesto: 2h 04 min
Ikäraja: 18


Lars von Trierin ohjaama nelituntinen Nymphomaniac tulee elokuvateatteriin kahdessa osassa. Osat voi katsoa peräkkäin yhteislipulla, sillä ne ovat yhtä ja samaa tarinaa. Se on vaativaa istumista, joka ei sovi kaikille. Tai tarkennan vielä: elokuva ei sovi kaikille. Jos rakastaa Trierin tuotantoa ja on tottunut hänen tapaansa käsitellä asioita, niin siinä tapauksessa tätä voi suositella.

Elokuva on saanut kohumaineen ihan syystäkin. Sen ensimmäisistä näytöksistä lähti ihmisiä ulos kesken kaiken. Tämä uusin elokuvateattereihin tullut versio ei ole ohjaaja Trierin leikkaama, vaan hän säästelee omaa luomustaan Berliinin elokuvajuhlille, mutta leikkaus on Trierin hyväksymä. Näin ainakin ilmoitetaan alkuteksteissä.
Tarinan alku pamahtaa naamalle tehokkaan ja jyskyttävän Rammstein-yhtyeen musiikin säestämänä. Katsoja näkee hakatun naisen(Charlotte Gainsbourg)  katuojassa. Lempeän oloinen Seligman ( Sellan Skärsgård) löytää hänet ja haluaa kutsua ambulanssin, mutta nainen inttää ettei kaipaa sairaalaa. 


Seligman kantaa tämän luokseen ja alkaa hoitaa Joeksi itsensä kutsuvaa naista. Joe alkaa kertoa tarinaansa  "Ainut syntini on se, että halusin liikaa auringonlaskulta" haavojen parantuessa, inhoaa itseään mutta  yllätyksekseen huomaa ettei Seligmania hätkäytä mikään mitä hän kertoo. Mies vertaa Joen nymfomaniaa kalastukseen ja heittää tarinaan tuon tuosta kirjaviisautta. Jo lapsena tarpeensa seksualisoinut Joe kasvoi seksiriippuvaiseksi aikuiseksi, ja voimakas itseviha alkoi hallita hänen elämäänsä siinä määrin, että se tuhosi häneltä perheen ja terveen elämän. Joen tarinaa väritetään rajuilla keinoilla sekä kuvilla, jotka poistavat pornon ja niin sanotun tavallisen elokuvan rajan. Kaikki viskataan katsojan naamalle ja vieläpä tarkkoina lähikuvina, mutta ohjaaja pitää huolen siitä, että  Joen riipaiseva kertomus pysyy aina päällimmäisenä. Charlotte Gainsbourgin roolisuorituksen herkkyys ja upeasti kuvattu sisäinen tuska pääsevät katsojan ihon alle, joten elokuvan neljän tunnin pituus ei tunnu liialliselta. 


Lars von Trieristä voi olla montaa mieltä, mutta hän todella osaa kertoa tarinaa ja ravistaa katsojaa. Elokuvan loputtua siitä haluaa keskustella ja sitä miettii, se tekee vaikutuksen juuri niin kuin elokuvan pitääkin tehdä. Olisiko ohjaaja saanut samanlaista kouraisevaa vaikutusta aikaan katsojassa jättämällä pois etovat rivoudet ja sadismin, olisiko Joen järkyttävää tarinaa ymmärtänyt  muulla tavoin? …kysymyksiä tulee koko ajan lisää. Elokuva pitää otteessaan hurjaan loppuun saakka, ja antaa pohdittavaksi tärkeän kysymyksen: ajattelisimmeko Joen tarinasta eri tavoin, jos hän olisi mies?  
Lars von Trier ei kiinnostanut minua lainkaan ennen elokuvaansa Dogville, ja pidin häntä omituisena tekotaiteellisena tyyppinä. Pyörittelin Dogvillen alussa silmiäni ja huokalin sitä miten voikin olla typerä elokuva, mutta kahden tunnin kuluttua itkin ja elin tarinassa täysillä mukana. Elokuva oli minulle suureksi yllätyksekseni saarna ja ihmisyyden peili. Siitä lähtien Trier on saanut minut kiinnostumaan töistään ja siksi lähdin katsomaan myös Nymphomaniacia. Ohjaus ja käsikirjoitus saavat minulta kympin, mutta en voi suositella elokuvan ylirajuja kohtauksia kenellekään.(Kuvat: Nordisk Film)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti