Behind the Candelabra, Paranoia ja Elysium

Behind the Candelabra (2013)

 Lajityyppi: Elämäkerta, draama

Levittäjä: SF Film Finland Oy

Ohjaaja: Steven Soderbergh

Pääosissa: Michael Douglas, Matt Damon, Debbie Reynolds, Rob Lowe, Scott Bakula, Eric Zuckerman, Dan Aykroyd, Nicky Katt

Ensi-ilta: 23.8.2013

Kesto: 1h 58 min

Ikäraja: 12

Steven Soderberghin elokuvat ovat tiiviin laadukkaita, ja niin on myös Behind the Candelabra, joka kertoo pianovirtuoosi ja viihdyttäjä Liberacen erikoisesta elämästä. Michael Douglas vetää pääosan uskottavasti imelänä ja räiskyvänä Liberacena, joka tunnettiin uskomattomista esiintymisasuistaan, kimmeltävistä pianoistaan ja helmihampaistaan. Liberace soitti täysille saleille niin Vegasissa, Oscar-gaalassa kuin Radio City Music Hallissakin. Hänen yhtä poikaystäväänsä Scott Thorsonia esittää blondattu Matt Damon, jonka kautta kurkistetaan tähden elämään. Elokuva alkaa vuodesta 1977, jolloin nuori maalaispoika Scott esitellään Liberacelle, kuuluisuudelle, jolla on valtavia kultasormuksia, minkkiturkki ja kimalletta hiuksissa. Liberace ihastuu söpöön poikaan, jollea haluaa olla "  isä, veli sekä rakastaja"  ja heistä tulee lähes erottamattomat muutamaksi vuodeksi. Runsaan elatuksen korvaukseksi Liberace ei vaadi Scottilta muuta kuin täydellisen omistautumisen, uuden ulkonäön sekä moraalin joustoa. Kun uutuudenviehätys katoaa, alkavat ongelmat…"Älä viitsi taas haastaa riitaa, tarvitsen kauneusuneni!"

Soderberg käsittelee Liberacea ymmärryksellä ja huumorilla välttäen kaikki liian halvat keinot esitellä maailman turhamaisin mies, ja Michael Douglas tekee hänestä aidon sekä monimutkaisen persoonan. Elokuva välittää täysiä tunteita ja kiehtoo niiden tähden. Matt Damonin luoma Scott muuttuu pehmeästä maalaispojasta Liberacen kulutusesineeksi, ja vaikka häntä on vaikeaa ymmärtää, niin katsojan myötätunto on koko ajan hänen puolellaan. Uskon, että Soderberg tekee Liberacelle oikeutta,  ja siksi annan sille kahdeksan pistettä kymmenestä.

Paranoia (2013)

Lajityyppi: Draama, jännitys

Levittäjä: Oy Future Film Ab

Ohjaaja: Robert Luketic

Pääosissa: Liam Hemsworth, Amber Heard, Gary Oldman, Harrison Ford, Josh Holloway, Embeth Davidtz, Richard Dreyfuss, Julian McMahon, Lucas Till

Ensi-ilta: 23.8.2013

Kesto: 1h 45 min

Ikäraja: 12

Adam Cassidy (Liam Hemsworth) on reipas nuorimies, joka saa potkut matkapuhelinyhtiöstä. Huonokuntoinen isä, jota Adam elättää, polttaa sikareita, vaikka keuhkot vetävät viimeisiään ja sairaalalaskut ovat liian suuria. Adam yrittää työkavereidensa kanssa tuoda matkapuhelinmarkkinoille uutta osaamista, mutta heitä ei halua palkata. Eli kaikki näyttää synkältä. Kun Adam saa yllättäen työtarjouksen, johon kuuluu monen sadan tuhannen dollarin korvaus, hieno kaupunkiasunto ja kallis auto, niin sen rinnalla työtehtävän inhottavuus alkaa tuntua siedettävältä: Adam palkataan vakoojaksi, jonka tehtävä on pestautua kilpailevan yhtiön leipiin ja napata sieltä uusin teknologia. Vaikka raha tuntuu tervetulleelta, niin jonkin ajan kuluttua pettäminen ja valehtelu alkavat rassata psyykeä ja Adam haluaisi peräytyä. Ikävä kyllä sitten on liian myöhäistä. Tarina mutkistuu entisestään kun petokset saavat aivan uusia ulottuvuuksia ja Adam tajuaa minkälaisten ihmisten kanssa hän on tekemisissä. 

Samaa teemaa eli ihmisen orjuutta teknologialle käsiteltiin paljon paremmin vuonna 1998 elokuvassa Enemy of the state, jota suosittelen tämän pannukakun sijaan. 

Paranoia- tarinalla on alussa mahdollisuuksia vaikka mihin. Pääosanesittäjä on näyttävä ja sympaattinen, juoni kiristyy sopivasti ristiriitojen kasvaessa ja Gary Oldman sekä Harrison Ford sopivat myrkkyä tihkuviksi vihollisiksi. Ikävä kyllä elokuva lässähtää kasaan jo alussa. Sen ohuet, täysin pohjustamattomat hahmot ja vetelä sanailu imee kaiken jännittävyyden. Kukaan näyttelijöistä ei pääse esittelemään kykyjään oikeasti. Se harmittaa varsinkin nuoren Liam Hemsworthin takia, jolla selvästi olisi ollut rahkeita haastavampaan rooliin. En ymmärrä mitä Gary Oldmanin kaltainen priimaluokan näyttelijä tekee tällaisessa flopissa Ja miksi kahta kilpailevaa, kuvitteellista matkapuhelinyhtiötä edustavat ihmiset käyttävät vain Applen kännyköitä ja tietokoneita?! Tuttu omenakuva työnnetään katsojan naamaan niin monta kertaa, että se alkaa ärsyttää. Sama aihe  esitettiin erittäin hyvin elokuvassa Enemy of the state jo vuonna 1998. Paranoia saa viisi pistettä kymmenestä.

 

Elysium (2013)

Lajityyppi: Toiminta, draama, sci-fi, jännitys

Levittäjä: Walt Disney Studios Motion Pictures AB

Ohjaaja: Neill Blomkamp

Pääosissa: Matt Damon, Jodie Foster, Sharlto Copley, Alice Braga, Diego Luna, William Fichtner, Wagner Moura, Faran Tahir

Ensi-ilta: 9.8.2013

Kesto: 1h 49 min

Ikäraja: 16

Elysium vie meidät tulevaisuuteen, vuoteen 2154, jolloin maapallon väestö on jakautunut kahteen ryhmään: rikkaat ja hyvinvoivat asuvat avaruusasemalla nimeltä Elysium, ja kaikki köyhät elävät ylikansoitetulla sekä vaarallisella maapallolla. Jodie Foster esittää jääkylmää puolustusministeriä, joka varjelee Elysiumin rikkaita kaikilla mahdollisilla keinoilla. Hänellä on käytettävissään tehokkaita agentteja, robottimaisia ihmisiä, jotka likvidoivat vaarallisia kapinallisia silmää räpäyttämättä.  Hyviä tyypejä edustaa maapallolla Matt Damonin esittämä Max, joka on orpokodin nunnien kasvattama, älykäs ja kekseliäs mies. Hän raataa robotteja valmistavassa tehtaassa, kunnes altistuu hengenvaaralliselle säteilylle. Max tietää, että ellei hän pääse pian Elysiumiin sairaalaan, niin hän kuolee. Koska hänellä ei ole rahaa matkalippuun, Max joutuu suostumaan sissisotilaiden vaatimaan tehtävään, kidnappaamaan rikkaan liikemiehen, josta luvataan palkaksi reissu avaruusasemalle. Hänellä on samalla mahdollisuus taistella koko maapallon puolesta.  Ohjaaja Neill Blomkampin edellinen työ District 9, oli loistava tarina, koskettava kannanotto hänen kotimaansa Etelä-Afrikan rotuerotteluun, joten odotin Eliysiumilta jotain samankaltaista otetta. Ja kieltämättä se tuo slummien kuvausten sekä ihmisten erottelun kautta samaa tunnelmaa mukaan, mutta tällä kertaa ihmisoikeudet jäävät uhoilun ja rämäviihteen jalkoihin. Elokuva ei herätä tunteita tai herättele katsojaa niin kuin vahva District 9 teki. Matt Damonista on vaikeaa sanoa mitään pahaa, sillä mielestäni hän on suloinen kultamussukka, jonka poskia tekee mieli taputtaa. Damon on teknisesti taitava näyttelijä, muuntautumiskykyinen kuin kameleontti, aina virheetön- ja samaan aikaan haalean karismaatiton.  Sitä on inhottavaa myöntää niin sympaattisen oloisesta kaverista, mutta en voi tälle tunteelleni mitään. (Huokaus.) Elysium saa kuusi pistettä kymmenestä.